Moni harrastus- tai jalostuskoiran omistaja tutkituttaa koiransa luuston terveyden. Joskus omistaja ajattelee, ettei se ole kotikoiran kohdalla tärkeää. Minä kuitenkin kannustan kaikkia kuvauttamaan. Jos koiralla on terve luusto, saa omistaja olla rauhassa sen asian suhteen eikä tarvii vanhemmallakaan iällä miettiä saattaisiko esim. ontuminen johtua nivelrikosta. Jos taas luusto ei ole terve, voidaan ruokinnalla, lisäravinteilla, hoidoilla ja liikunnalla parantaa koiran hyvinvointia.
Jos luustossa on ongelmaa, voidaan pieninkin konstein helpottaa koiran elämää. Pidetään koira sopivassa lihaskunnossa ja massassa. Ylipaino rasittaa niveliä ja lisää kipua. Lagoton ja podhalanskin kokoisella koiralla jo 1-2 kg ylimääräistä on paljon. Toinen asia on liikunta ja sen säännöllisyys. Koiran tulisi olla hyvässä lihaskunnossa jotta lihakset tukevat niveliä. Liikuntaa tulisi harrastaa säännöllisesti ja mielellään pehmeämmällä alustalla kuin asfaltilla, mahdollisuuksien mukaan vapaana. Koira ei näytä helposti kipua ja siksi omistajalla saattaa jäädä kipu huomaamatta. Jos nivelrikko vaivaa, näkyy kipu yleensä jäykkyytenä kun koira nousee makuupaikalta ylös. Kipu voi näkyä myös haluttomuutena hypätä autoon, kulkea portaita, pupulaukkana, käytöksen muuttumisena jne. Omistajan on todella oltava tarkkana ja seurattava koiran liikkumista sekä käytöstä jotta huomioi pienetkin merkit jotka saattavat viitata kipuun.
Usein kuulee sanottavan, ettei koira oireile nivelkipua koska se ei onnu. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Riittävän kipeä koira kyllä ontuu, mutta alkuun kipua ei välttämättä näytetä. Laumassa elävät koirat näyttävät kivun vielä huonommin kuin perheen ainoat koirat. Lauma hyljeksii koiraa joka ei pysy mukana ja on sairas. Toisaalta taas koira on laumaeläin eikä halua laumansa hyljeksintää. Siksi kipu piilotetaan mahdollisimman pitkään. Jo kaksi koiraa on lauma. Laumanvartijat eivät näytä kipua jotta pedot eivät sitä pääse huomaamaan. Omistaja ei ole uhka eikä peto, mutta tämä käytös on sisäänrakennettuna.
Olen nivelrikon takia joutunut lopettamaan yhden koiran ja seurannut koiran käytöstä päivittäin. Vieras ei tiennyt koiran kivuista mitään, mutta minä tunsin koirani ja tiesin että kipuja on. Koira ei koskaan elämänsä aikana ontunut, muu käytös ja liikkuminen kertoivat kivusta. Koira ei myöskään ollut agressiivinen. Olin kuvauttanut koiran ja tiesin mistä kipu johtui.
Suosittelen kuvauttamaan koirilta vähintään lonkat ja kyynärät jotta tiedät kuinka liikutat, ruokit ja hoidat koiraasi. Se on pieni asia joka vaikuttaa suuresti koirasi hyvinvointiin. Myös jalostukseen saadaan todella arvokasta tietoa.
Olen tarkka siitä, että emä saa parasta mahdollista ruokaa kantoaikana kun sikiöt kehittyvät. Emän kantoajan ruokinta vaikuttaa sikiöiden kehityksen. Myös pentujen ruokintaan ja liikuntaan kiinnitän jo ennen luovutusikää paljon huomiota. Pentu saa luovutusiässä mukaansa kattavan ohjeen ruokintaan ja liikuntaan liittyen. Toivotaan että saadaan luustoltaan mahdollisimman terveitä koiria jatkossakin. Parhaamme tehdään ja luontoäiti hoitaa lopun.
Lonkkanivelen kehityshäiriö
Lonkkanivelen kehityshäiriö eli lyhemmin lonkkavika on yleensä suurilla koirilla esiintyvä, periytyvä vaiva. Lonkkavika saattaa invalidisoida koiran ja aiheuttaa kipua. Etenkin nivelen löysyys altistaa nivelen kulumiselle ja nivelrikolle. Lonkkien terveys voidaan selvittää röntgenkuvausten avulla ja terveystuloksia pyritään käyttämään hyväksi jalostuksessa.Kannelliitto antaa lonkkanivelistä virallisen arvostelun yli vuoden iässä kuvatusta koirasta. Isokokoisilla roduilla suositellaan kuvausiäksi 1,5 vuotta.
Suomessa käytetään asteikkoa joka jakaa lonkat viiteen luokkaan:
A = terve, B = rajatapaus, C = lievä, D = keskivaikea ja E = vaikea .
Luokituksessa kiinnitetään huomiota lonkkamaljakon syvyyteen, maljakon ja reisiluunpään muotoon, lonkkanivelen löysyyteen sekä nivelrikkomuutoksiin.
Asteita A ja B sanotaan ”terveiksi”, aste C on ”rajatapaus” ja D ja E on ”sairaita. C – lonkka ei aiheuta koiralle kipua, mutta D lonkka aiheuttaa jos alkaa kehittyä myös nivelrikkoa mikä yleensä iän myötä on todennäköistä. E – lonkka on sairas ja voisi sanoa että poikkeuksetta josain määrin kipeä. Podhalanskeissa D ja E lonkkaisia koiria on jouduttu lopettamaan nuorena kipujen tai kivusta johtuvan käytösongelman takia.
Lonkkanivelen arvioinnissa on ehdottoman tärkeää, että röntgenkuva on mahdollisimman hyvälaatuinen teknisesti. Toinen erittäin tärkeä asia on, että kuvat on oikeassa asennossa ja suorassa otettu. Kuvannut eläinlääkäri lähettää kuvat Kennelliittoon lausuttavaksi ja omistajalle lähetetään tieto.
Lonkkanivel koostuu useista eri luista ja siksi kehitys on monimutkainen. Vastasyntyneen pennun lonkkamaljakko ja reisiluun pää ovat lähes kokonaan rustoa. Isoilla roduilla reisiluun pään luutumiseen menee lähes vuosi. Tämän takia lonkkanivel on koiran kasvun aikana altis ympäristötekijöille. Etenkin pentuajan ylipaino saattaa olla erittäin haitallista nivelen kehitykselle.
Liikaruokinta ja epätasapainoinen ruokinta sekä vääränlainen liikunta aiheuttaa luuston ja nivelten kasvuhäiriöitä. Myös perimän tuoma alttius sairastua vaikuttaa asiaan. Toisaalta hyvissä olosuhteissa koira ei välttämättä sairastu lonkkavikaan, vaikka perinnöllinen alttius olisikin.
Lonkkavika periytyy polygeenisesti eli useat eri geenit vaikuttavat ja ympäristötekijät sekoittavat vielä lisää pakkaa. Kasvuolosuhteiden kuten ruokinnan ja liikunnan lisäksi lonkkatulokseen voi vaikuttaa myös esimerkiksi kuvausikä, kuvaustilanne, kuvien laatu ja arvostelutilanne.
KYYNÄRNIVELEN KEHITYSHÄIRIÖ
Koirien kyynärniveliä tutkitaan röntgenkuvauksella. Kyynärnivelissä voi esiintyä erityyppisiä kasvuhäiriöitä mutta tärkeimmät muutokset liittyvät osteokondroosisairauteen eli OD:hen. OCD-lyhenne tarkoittaa osteokondroosia jossa on mukana irtopala.
Osteokondroosi eli nivelruston solujen kehityshäiriö tarkoittaa, että nivelalueen luutuminen häiriintyy nopeimmassa kasvuvaiheessa ja tämä johtaa nivelrikkoon. Kyynärnivelessä voi olla myös irtopala ja nämä kaksi eri vaivaa voi olla yhdessä tai erikseen.
Omistaja näkee kyynärnivelsairauden koiran liikkeestä. Koiran liikkuminen on väkinäistä ja rasituksen jälkeen liikkeelle lähteminen on hankalaa. Toisen kyynärpään keventäminen ja ontuminen aiheuttaa suurta rasitusta myös oireettoman jalan puolelle. Osa pennuista alkaa ontua jo 4-5 kuukauden iässä, jotkut myöhemmin kasvun aikana ja osa vasta sitten kun on jo kehittynyt nivelrikkomuutoksia.
Myös kyynärniveldysplasia periytyy polygeenisesti ja sen syntyyn vaikuttaa perintötekijöiden lisäksi ympäristötekijät ja ruokinta. Nopeakasvuisille ja suurikokoisille roduille tämä on tyypillisempi sairaus.
Osteokondroosi ilmaantuu kasvuiällä, yleisimmin 4-7 kuukauden iässä. Kyseessä on luutumishäiriö jossa tavallisimmin nivelen nivelrusto paksuuntuu. Luutuiminen on häiriintynyt ja sen seurauksena voi muodostua jopa halkeamia nivelpintaan ja rustopala voi irrota. Siitä aiheutuu kipua joka ilmenee ontumisena. Ontumista saattaa olla vaikea havaita, jos ongelma on molemminpuolin. Kyynärnivelessä tavallisimmat kohdat osteokondroosin esiintymiselle on olkavarren nivelpinta, irtautunut kyynärlisäke tai irtautunut varislisäke.
Kyynärnivelet voidaan röntgenkuvata ja kuvista etsitään nivelrikkomuutoksia. Nivelrikko voi johtua muustakin kuin osteokondroosista. Muita syitä on esimerkiksi reumaattinen tai bakteerin aiheuttama tulehdusta, tapaturma, kasvulevyjen liian aikainen sulkeutuminen. Osteokondroosi on kuitenkin tavallisin syy nivelrikkoon kyynärnivelessä.
Kannelliitto antaa kyynärnivelestä virallisen arvostelun yli vuoden iässä kuvatusta koirasta. Isokokoisilla roduilla suositellaan kuvausiäksi 1,5 vuotta. Virallinen arvostelu perustuu nivelrikon määrään.
Kyynärnivelet jaetaan neljään ryhmään:
0 = terve kyynärnivel
1 = lievät, alle 2 mm luupiikit ympäri niveltä
2 = keskinkertaiset, 2-5 mm luupiikit
3 = voimakkaat, yli 5 mm luupiikit
Tutkimuksissa on todettu kohtalainen periytyvyysaste kyynärnivelten muutoksille. Taipumus saada nivelrikkoa kyynärniveliin on siksi jalostuksella vastustettavissa. Koska jopa 1:n asteen muutos kyynärnivelessä tarkoittaa jonkinlaista nivelrikkomuutosta, joka iän myötä voi aiheuttaa pahenevaa nivelrikkoa ja ontumista, tulisi jalostukseen käyttää vain 0-0 tuloksetn saaneita koiria.
PATELLA LUKSAATIO
Polvilumpion luksaatio eli sijoiltaanmeno: reisiluun päässä olevassa urassa kulkee reisilihaksen jänne ja tämän suojana toimii polvilumpio. Koko takaraajan virheasennon taustalla on usein polvilumpion sijoiltaanmeno. Kun sääriluu on voimakkaasti ylikiertynyt, jänne siirtyy pois urastaan ja patella luksoituu.
Terveessä polvessa polvilumpio liikkuu reisiluun nivelpinnan urassa vain ylös-alas-liikettä. Luksaatiossa lumpio liukuu epänormaaliin asentoon, joko reisiluun sivun sisä- tai ulkopuolelle. Sijoiltaanmenon laajuus tutkitaan eläinlääkärissä polvitarkastuksessa.
Virallisen polvitutkimuksen voi teettää eläinlääkärissä kun koira on yli vuoden vanha. Koiraa ei rauhoiteta tähän toimenpiteeseen eikä röntgenkuvata, eläinlääkäri tutkii polven tunnustelemalla. Eläinlääkäri tutkii koiran polven painamalla polvilumpiota sormilla vuoroin ulko- ja sisäsuuntaan samalla kun jalkaa koukistetaan ja ojennetaan.
Tutkimuksissa tuloksen 0 saanut polvi on terve.
Patella luksaatio jaetaan neljään eri asteeseen:
1 = lumpio nousee pois urastaan harjanteen päälle
2 = lumpio luiskahtaa harjanteen yli sivuun
3 = lumpio on sivussa, mutta menee sormilla takaisin uraan, muttei kestä siellä
4 = lumpio on sivussa eikä siirry uraan
Polvilumpion sijoiltaanmeno voi olla perinnöllistä tai hankittua. Polvilumpion sijoiltaanmenoa esiintyy suhteellisen peljon koirilla, joilla on suora takajalka. Vika on tavallisesti synnynnäinen ja sen oletetaan periytyvän usean geenin vaikutuksesta ja väistyvästi.
Patella luksaatio voi olla myös hankittua. Jos polven ristisiteet ovat esimerkiksi tapaturman seurauksena löystyneet, polvilumpio liikkuu tällöin helpommin pois urstaan sillä ristisiteet tukevat osaltaan polvilumpiota.
Synnynninen virheellinen polvilumpio voidaan havaita joissain tapauksissa jo noin kuuden viikon iässä mutta normaalisti polvitarkastus tehdään täysikasvuisille koirille. Perinnölliset tai hankitut luksaatiot ovat yleensä vanhempien koirien ongelmia.
Polvilumpion sijoiltaanmenon oletetaan periytyvän usean geenin vaikutuksesta ja sairaus tulee esiin vain, jos koira saa molemmilta vanhemmiltaan sairaudelle altistavia perintötekijöitä.
Polvilumpio voi siirtyä pois paikoiltaan joko ajoittain tai pysyvätsi ja osittain tai kokonaan. Ajoittainen patella luksaatio aiheuttaa hetkellistä ontumista, jalan "heittämistä" tai askelen jättämistä väliin. Tämä on enimmäkseen oireeton ja mleko kivuton. Polvilumpio ajautuu itse takaisin paikoilleen. Pysyvätsi luksoitunut patella on kokoajan joko kokonaan tai osittain pois sijoiltaan. Koira pitää jalkaa usein koukussa, eikä varaa painoa jalalle. Jos koiralla on molemmissa jaloissa vakava polvivika, se voi liikkua selkä köyryssä, loikkien tai hypähdellen.
Patella luksaatio on perinnöllinen ja siksi polvileikattu koira ei ole jalostuskoira, vaikka se liikkuisi yhtä hyvin kuin tervepolvinen.
Suosittelen kuvauttamaan koirilta vähintään lonkat ja kyynärät jotta tiedät kuinka liikutat, ruokit ja hoidat koiraasi. Se on pieni asia joka vaikuttaa suuresti koirasi hyvinvointiin. Myös jalostukseen saadaan todella arvokasta tietoa.
Kennelliitolla on kaikkia rotuja koskevia rekisteröintiehtoja ja lisäksi osalla roduista on PEVISA.
Pevisa on rotukohtainen perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma.
Tästä pääset lukemaan LAGOTTO ROMAGNOLO - RODUN VOIMASSA OLEVAN PEVISA OHJELMAN.
Tästä pääset lukemaan OWCZAREK PODHALANSKI - RODUN VOIMASSA OLEVAN PEVISA OHJELMAN.
TÄSTÄ LINKISTÄ pääset katsomaan kaikkien suomessa tutkittujen lagottojen terveystuloksia.
Lagotto Romagnolo lonkkakuvaustuloksia
2007 - 2015 syntyneet koirat
Lonkkakuvaustulokset prosentteina
Suomen Lagotot Fungo kasvatit
Tutkittu 49 % Tutkittu 56 %
A - 25 % A - 33 %
B - 31 % B - 35 %
C - 30 % C - 25 %
D - 12 % D - 5 %
E - 2 % E - 2 %
Lagotto Romagnolo kyynärkuvaustuloksia
2007 - 2015 syntyneet koirat
Kyynärkuvaustulokset prosentteina
Suomen Lagotot Fungo kasvatit
Tutkittu 34 % Tutkittu 39 %
0 - 96 % 0 - 98 %
1 - 3 % 1 - 2 %
2 - 1 % 2 - 0 %
3 - 0 % 3 - 0 %
Rajasin taulukot vuosina 2007 - 2015 syntyneisiin koiriin, koska:
2007 syntyi ensimmäinen pentueemme.
Virallisen lonkka- ja kyynärkuvaustuloksen saa yli 12 kuukauden ikäiselle koiralle joten,
2015 jälkeen syntyneitä ei ole vielä kaikkia kuvattu kokoamishetkellä.
Taulukko koottu 17.1.2017.
TÄSTÄ LINKISTÄ pääset katsomaan kaikkien suomessa tutkittujen podhalanskien terveystuloksia.
Owczarek Podhalanski lonkkakuvaustuloksia
2009 - 2015 syntyneet koirat
Lonkkakuvaustulokset prosentteina
Suomen Podhalanskit Fungo kasvatit
Tutkittu 35 % Tutkittu 60 %
A - 23 % A - 33 %
B - 27 % B - 56 %
C - 27 % C - 11 %
D - 15 % D - 0 %
E - 9 % E - 0 %
Owczarek Podhalanski kyynärkuvaustuloksia
2009 - 2015 syntyneet koirat
Kyynärkuvaustulokset prosentteina
Suomen Podhalanskit Fungo kasvatit
Tutkittu 35 % Tutkittu 60 %
0 - 84 % 0 - 78 %
1 - 9 % 1 - 17 %
2 - 4 % 2 - 6 %
3 - 3 % 3 - 0 %
Rajasin taulukot vuosina 2009 - 2015 syntyneisiin koiriin, koska:
2009 syntyi ensimmäinen pentueemme.
Virallisen lonkka- ja kyynärkuvaustuloksen saa yli 12 kuukauden ikäiselle koiralle, mutta pevisa suosittelee kuvauttamaan vasta 18 kuukauden jälkeen joten, 2015 syntyneitä ei ole vielä kaikkia kuvattu kokoamishetkellä.
Taulukko koottu 17.1.2017.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti