16.1.2017

Lagotto Romagnolo - rotumääritelmän tulkinta kuvin ja tekstein


Rotumääritelmän tulkinta on äärimmäisen mielenkiintoinen ja opettavainen työ. Olen sitä mieltä että se tulisikin jokaisen kasvattajan tehdä. Rotumääritelmän tulkintaa tehdessä oppii paljon rodusta. Tässä minun tulkintani. Osa tekstistä on suoraan rotumääritelmästä, kursivoitu teksti on omaa tekstiäni.


HISTORIA

Lagotto on ikivanha vedestä noutava koirarotu, joka on kotoisin Comaccion alangoilta ja Ravennan suoalueilta. Vuosisatojen kuluessa suuret suoalueet kuivatettiin ja muutettiin viljelysmaiksi. Vastaavasti lagotto on muuttunut vesikoirasta erinomaiseksi avoimella tasangolla ja Romagnan kukkuloilla kasvavien tryffeleiden etsijäksi.

Osa kuvista otettu kirjasta: Il lagotto romagnolo Storie di cani e tartufai. Tekijä: Dr. Giovanni Morsiani

Monissa 1800-luvulla laadituissa italialaisissa murresanakirjoissa mainitaan lagotto ja sille annetaan kaksi määritelmää: ”cane di riporto” (noutava vesikoira) ja ”cane da tartufo” (tryffelikoira). Antonio Mori mainitsee vuonna 1840 laatimassaan sanakirjassa koiran nimeltä Lagòt, jota hän kuvailee sanoin ”cane frugatore da trifola” (tryffeleitä etsivä koira). 

Suoalueet kuivattiin vähitellen, laaksolaiset vaihtoivat ammattia ja lagottoja ei tarvittu enää vedestä noutaviksi metsästyskoiriksi. Vuosien 1840-1890 välisenä ajanjaksona lagottojen tehtävät muuttuivat, sen käyttö metsästyskoirana lopetettiin ja siitä tuli yksinomaan tryffelikoira .

Jokainen tryffelin etsijä halusi itselleen koiran joka löytää kaikkein eniten. He alkoivat sekoittaa lagottoja muihin rotuihin ja jopa sekarotuisiin. Näin he sekoittivat rotuun vierasta verta ja pilasivat vuosisatoja muuttumattomana eläneen rodun.

Onneksi 1970 – luvun lopussa ryhmä Romagnan alueen koiraharrastajia päätti puuttua tilanteeseen Imolasta kotoisin olevan Quintino Toschin johdolla. He päättivät pelastaa lagoton tuhon tilasta, johon se oli omaa etuaan ajattelevien ihmisten välinpitämättömyyden, tietämättömyyden ja vastuuttomuuden vuoksi päätynyt.

Italian kennelliitto hyväksyi Lagotto Romagnolon 15.10.1991 kolmanneksitoista italialaiseksi koiraroduksi. FCI hyväksyi Lagotto Romagnolon roduksi vuonna 1995 ja CACIB – roduksi 2005.

Nykyään lagottoja käytetään Italiassa pääsääntöisesti tryffeleiden etsintään ja pääsuunta italialaisessa jalostuksessa onkin tämä, unohtamatta kuitenkaan rakennetta ja ulkonäköä. Italiassa tapahtuu edelleen rotuunottoa. Italiassa lagotto on käyttörotu ja tryffelinetsinnässä on mahdollisuus saada käyttövalion arvo. Italian lagottoklubi (Club Italiano Lagotto) järjestää vuosittain kymmenisen lagottojen erikoisnäyttelyä (Raduno) ja saman verran tryffelien etsintä kisoja (Prove di Lavoro).


YLEISVAIKUTELMA

Kooltaan pienestä keskikokoiseen, sopusuhtainen, tiivisrakenteinen ja ulkonäöltään maatiaismainen. Karvapeite on tiheä, kihara ja villava.

Lagotto on sopusuhteinen, tasapainoisesti mutta melko niukasti kulmautunut neliömäinen koira. Ulkonäöltään maatiaismainen, karvan ei tulisi näyttelyissäkään näyttää trimmatulta. Karvapeite harjataan auki muutamia kertoja vuodessa ja kastellaan jotta kiharat saadaan takaisin.

Lagotto on neliömäinen, sopusuhtainen ja melko niukasti mutta tasapainoisesti kulmautunut.


Hyvin kulmautuneella koiralla on todella upea pitkä liike.


TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA

Pään pituus on 4/10 säkäkorkeudesta. Rungon pituus ja säkäkorkeus ovat lähes yhtä suuret (neliömäinen). Kallon pituuden tulisi olla hieman yli puolet pään koko pituudesta. Kuono-osa on kallo-osaa hieman lyhyempi (44 % : 56 %). Rinnan syvyys on alle puolet (noin 44 %) säkäkorkeudesta.

Lagotto on neliömäinen, rungon pituus ja säkäkorkeus ovat lähes yhtä suuret. Rinnan syvyys on alle puolet säkäkorkeudesta. Keskikokoisella nartulla rinnan syvyys on n.19.5 cm ja raajakorkeus on n. 24,5 cm

Keskikokoisella nartulla pään pituus n. 17,5 cm ja silloin kallon pituus n. 10 cm ja kuono n. 7,7 cm


KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE

Synnynnäinen hakutaipumus ja erittäin hyvä hajuaisti ovat tehneet rodusta hyvin tehokkaan tryffeleiden etsijän. Rodun aiempaa metsästysviettiä on jalostuksella muutettu, joten riistan haju ei häiritse sen työskentelyä. Lagotto romagnolo on mukautuva, vaatimaton, innokas, lempeä, hyvin kiintynyt omistajaansa ja helposti koulutettava. Se on myös erittäin hyvä seuralainen sekä erinomainen vahti.


Iloinen, vilkas ja reipas koira joka ei saa olla arka. Hieman pehmeä luonteeltaan. Lagotto sopeutuu hyvin elämään laumassa. Työkoirana lagotto on sinnikäs koira ja tekee annetut tehtävät loppuun saakka. Lagotto käyttää hajuaistiaan huomattavasti enemmän kuin näköaistiaan. Sopii erinomaisesti erilaisiin harrastuksiin. Erinomainen ilmoittaja mutta ei saa olla ”tyhjän räksyttäjä”.


PÄÄ

Pää: Ylhäältä katsottuna puolisuunnikkaan muotoinen ja kohtuullisen leveä; kallon ja kuonon ylälinjat ovat hieman erisuuntaiset.

Pää on puolisuunnikkaan muotoinen.

Kallon ja kuonon ylällinjat on hieman erisuuntaiset.


Kallo: Poskikaarien kohdalta leveä ja yhtä pitkä kuin leveä. Sivulta katsottuna kallon tulee olla kuonoa pitempi mitattuna niskakyhmystä otsapenkereeseen. Kallo on hieman kaareva, mutta tasoittuu niskakyhmyä kohti. Otsaluut ovat hyvin kehittyneet, kulmakaaret selvät, otsauurre voimakas, niskakyhmy lyhyt eikä kovin voimakkaasti kehittynyt. Ohimokuopat ovat hieman havaittavissa. Otsapenger: Havaittava mutta ei liian korostunut.

Kirsu: Suuri. Sieraimet ovat avoimet ja liikkuvat. Keskiuurre on voimakkaasti erottuva. Sivulta katsottuna kirsu jatkuu kuononselän suuntaisena ja sen kärki on vain hieman huulilinjaa ulompana. Kirsun väri vaihtelee vaaleasta tummanruskeaan karvapeitteen väristä riippuen.

Keskiuurre on voimakkaasti erottuva.

Vaalealla koiralla on vaaleampi kirsupigmentti.

Kuono: Melko leveä, hieman kalloa lyhyempi (kallo 56 %, kuono 44 %), syvyys on vain hieman pienempi kuin pituus. Kuono kapenee vain hieman ja on sivusta katsoen tylppäkärkinen. Kuononselkä on sivulta katsottuna suora.

Kuono on tylppäkärkinen ja kuononselkä suora.

Huulet: Eivät liian paksut ja tiiviit, alaleuka muodostaa kuonon alalinjan. Huulet ovat pitkien ja melko harittavien viiksikarvojen peitossa. Edestä katsottuna huulet muodostavat laajan puoliympyrän. Huulet ovat väriltään vaaleasta tummanruskeaan.

Edestä katsottuna huulet muodostavat laajan puoliympyrän.


Leuat / hampaat: Leuat ovat vahvat ja lähes suorat, alaleuka on melko leveä. Täydellinen leikkaava tai tasapurenta. Hampaat ovat valkoiset ja hyvin kehittyneet. Käänteinen leikkaava purenta hyväksytään.

Saksipurenta, tasapurenta ja leikkaava saksipurenta sallitaan. 
Yläpurenta ja selvä alapurenta on hylkääviä virheitä. 

Posket: Litteät.

Silmät: Suuret mutta ei liioitellusti, pyöreähköt, silmäkuopan täyttävät ja melko kaukana toisistaan. Iiriksen väri vaihtelee okrasta pähkinänruskeaan ja tummanruskeaan karvapeitteen väristä riippuen. Silmäluomet ovat tiiviit ja niiden reunojen väri vaihtelee vaaleasta tummanruskeaan. Silmäripset ovat hyvin kehittyneet. Katse on tarkkaavainen, ilme innokas ja eloisa.



Korvat: Keskikokoiset, suhteessa pään kokoon, kolmionmuotoiset ja kärjistään pyöristyneet. Korvat ovat tyvestä melko leveät ja kiinnittyneet juuri poskikaarien yläpuolelle. Korvat ovat levossa riippuvat ja nousevat hieman koiran ollessa tarkkaavainen. Eteenpäin vedettyinä niiden tulisi ulottua kohtaan, joka on neljäsosa kuonon pituudesta tyvestä mitattuna. Korvien karvapeite on hieman muuta karvapeitettä loivemmin kihartunut mutta silti hyvin laineikas; korvissa ei ole lyhyttä karvaa. Myös korvalehden sisäpinta on karvoittunut.



KAULA

Voimakas, lihaksikas, kuiva, poikkileikkaukseltaan soikea ja ehdottomasti ilman löysää kaulanahkaa. Niskalinja on hieman kaareva ja kaula liittyy sulavasti lapoihin. Uroksilla kaulan ympärysmitta voi olla kaksinkertainen pituuteensa verrattuna. Kaulan pituus on hieman pienempi kuin pään koko pituus.




RUNKO

Runko: Tiivis ja vahva, pituudeltaan sama kuin säkäkorkeus. 
Ylälinja: Säästä lantioon asti suora.

Lagotto on neliömäinen koira ja selkälinja on suora.

Säkä: Korkeammalla kuin lantion taso; lapojen kärjet eivät liian lähekkäin. Säkä on korostunut ja lavat ovat viistot.



Selkä: Suora ja hyvin lihaksikas.

Lanne: Lyhyt, hyvin vahva ja sivulta katsottuna hieman kaareutunut. Lanteen leveys on sama tai hieman suurempi kuin sen pituus.



Lantio: Pitkä, leveä, lihaksikas ja hieman viisto (viistous 25°-30°). Rintakehä: Hyvin kehittynyt ja ulottuu kyynärpäiden tasalle. Edestä melko kapea ja levenee taaksepäin kuudennen kylkiluun jälkeen.



Alalinja ja vatsa: Rintalastan alue on pitkä ja suora, jonka jälkeen vatsaviiva kohoaa vain hieman.



HÄNTÄ

Ei liian korkealle eikä liian matalalle kiinnittynyt, kärkeä kohti oheneva. Alhaalla riippuessaan ulottuu tuskin kintereeseen. Häntä on villavan, melko harittavan karvan peitossa. Häntä on sapelinmuotoinen, koiran ollessa tarkkaavainen häntä kohoaa selvästi. Koiran työskennellessä tai innostuessa häntä voi nousta selän päälle, muttei koskaan saa olla kippuralla.

Rodunomainen, tyypillisesti kannettu häntä.
Häntä on liikkeessä selkälinjan jatkeena. Innostuessaan tai työskennellessään koira voi nostaa sen selkälinjan yläpuolelle. Todella moni kantaa häntänsä virheellisesti pystyssä tai jopa kippuralla selän päällä.

Rodunomainen, juuri ja juuri kintereeseen yltävä häntä.


RAAJAT

ETURAAJAT: Yleisvaikutelma: Asennoltaan normaalit, sekä edestä että sivulta katsottuna pystysuorat.

Eturaajat on edestä ja sivusta katsottuna pystysuorat.

Lavat: Lapaluut ovat pitkät (30 % säkäkorkeudesta), selvästi viistot (52-55°), lihaksikkaat, vahvat ja tiiviisti rungonmyötäiset, silti vapaasti liikkuvat. Lavan ja olkavarren välinen kulmaus on 110-115°.
Keskikokoisella nartulla lapaluun pituus on n. 13 cm.

Olkavarret: Lihaksikkaat, kevytluustoiset ja lapaluun pituiset; viistous vaakatasoon nähden 58-60°.

Kyynärpäät: Rungonmyötäiset, mutta eivät liian tiiviit, ohutnahkaiset; olkavarsien kanssa samalla rungon keskilinjan suuntaisella linjalla. Kyynärpään kärki on pystysuoralla lavan kärjestä maahan vedetyllä linjalla.

Kyynärvarret: Täysin pystysuorat ja pitkät (36 % säkäkorkeudesta). Luut ovat tiiviit, vahvat ja soikeat.

Ranteet: Edestä katsottuna samalla pystysuoralla linjalla kyynärvarren kanssa; jäntevät, vahvat ja joustavat; herneluu on selvästi erottuva.

Välikämmenet: Kyynärvarteen verrattuna myös luustoltaan selvästi kevyemmät ja joustavat. Sivulta katsottuna 75-80°:een kulmassa vaakatasoon nähden.

Etukäpälät: Hieman pyöristyneet ja tiiviit; varpaat ovat kaartuneet ja tiiviisti yhdessä. Kynnet ovat vahvat ja kaarevat.

Päkiät ovat hyvin pigmentoituneet. Varpaiden välissä oleva nahka ovat hyvin kehittynyt.

TAKARAAJAT
Yleisvaikutelma: Voimakkaat, takaa katsottuna pystysuorat ja yhdensuuntaiset; koiran kokoon nähden sopusuhtaiset.

Pihtikinttuja näkee lagotoilla valitettavan paljon.


Reidet: Pitkät (35 % säkäkorkeudesta), lihakset hyvin erottuvat. Reisiluu on selvästi viisto, 80° vaakatasoon nähden. Reiden ja säären välinen kulmaus on 105-110°. Reidet ovat rungon keskilinjan kanssa yhdensuuntaiset.

Polvet: Polvikulmaus on 130-135°. Sääret: Hieman reisiä pitemmät (36 % säkäkorkeudesta), hyväluustoiset ja lihaksikkaat, lihakset hyvin erottuvat. Viistous vaakatasoon nähden on 50-55°.

Sääret ovat rungon keskilinjan kanssa yhdensuuntaiset.

Kintereet: Leveät, voimakkaat ja kuivat; luut ovat selvästi erottuvat. Rungon keskilinjan kanssa yhdensuuntaiset. Säären ja välijalan välinen kulmaus on noin 140°.

Välijalat: Kapeat, tasapaksut ja kohtisuorassa maahan nähden.

Ei kannuksia.

Takakäpälät: Hieman soikeammat kuin etukäpälät; varpaat eivät ole yhtä kaareutuneet.



LIIKKEET

Käynti säännöllistä, ravi on tarmokasta ja reipasta; laukka lyhytkestoista.

Rotutyypillisesti melko niukasti ja tasapainoisesti kulmautunut koira liikkuu todella pitkällä askelella. Selkä ei saa köyristyä liikkeessä. Takajalan anturat näkyy ravissa takaapäin katsottuna selvästi.



NAHKA / KARVAPEITE

Nahka: Ohutta, kauttaaltaan pinnanmyötäistä ja poimutonta. Väri limakalvojen ympärillä ja päkiöissä vaihtelee vaaleasta tumman- ja hyvin tummanruskeaan.

Karva: Villavaa, ei koskaan ohuiksi naruiksi kiertyvää, pinnalta puolikarkeaa; muodostaa tiiviitä, rengasmaisia kiharoita; havaittava pohjavilla. Kiharoita tulee olla tasaisesti kaikkialla rungossa ja hännässä. Päässä kiharat eivät ole aivan yhtä tiiviit ja ne muodostavat runsaat kulmakarvat, viikset ja parran. Myös posket ovat tuuheakarvaiset. Peitinkarva ja varsinkin pohjavilla ovat vedenpitävät. Mikäli karvaa ei leikata, se saattaa huopaantua, koska se kasvaa jatkuvasti; tämän vuoksi karva tulee leikata kauttaaltaan lyhyeksi ainakin kerran vuodessa. Huopaantunut peitinkarva ja pohjavilla tulee poistaa säännöllisesti. Leikattu karvapeite saa olla enintään 4 cm paksu ja sen tulee olla kauttaaltaan samanpituista mukaillen koiran ääriviivoja. Vain päässä karva voi olla pitempää, mutta se ei saa kuitenkaan peittää silmiä. Sukuelinten ja peräaukon ympäriltä karva leikataan lyhyeksi. Karvaa ei saa muotoilla eikä harjata pystyyn kuten villakoirilla tai bichon frisellä, ei myöskään leikata niin lyhyeksi, että se ei kiharru tai karvanlaatua ei pysty arvioimaan. Koiraa ei tule palkita, mikäli karvaa on muotoiltu liikaa. Oikea turkin leikkaus on teeskentelemätön ja korostaa rodun luonnollista, maatiaismaista olemusta.

Turkki muodostaa tiiviitä rengasmaisia, isoja kiharoita joihin voisi laittaa lyijykynän kärjen.


Väri: Yksivärinen luonnonvalkoinen, valkoinen ruskein tai oranssein laikuin, pienipilkkuinen ruskeavalkoinen (roan), ruskea eri sävyissään yksivärisenä tai valkoisin laikuin, oranssi yksivärisenä tai valkoisin laikuin. Joillakin koirilla on ruskea tai tummanruskea maski. Punaruskeat (tan) merkit eri sävyissään sallitaan.

oranssi

ruskea

valkoinen-ruskea roan




Virallisia värejä on:
valkoinen
valkoinen-oranssi
oranssi-valkoinen
oranssi
ruskea
ruskea-valkoinen
valkoinen-ruskea
valkoinen-ruskea roan
ruskea tan-merkein






KOKO

Säkäkorkeus: Urokset 43-48 cm (ihannekorkeus 46 cm)
Nartut 41-46 cm (ihannekorkeus 43 cm)
Sallittu poikkeama ± 1 cm.

Paino: Urokset noin 13-16 kg ja nartut noin 11-14 kg.




VIRHEET

VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin sekä kykyyn toimia perinteisessä käyttötarkoituksessa.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
Vihaisuus tai liiallinen arkuus.
Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen.
Epätyypillisyys.
Yhtenevät kallon ja kuonon ylälinjat.
Osittainen tai täydellinen pigmentin puutos.
Nouseva kuononselkä.
Yläpurenta.
Selvä alapurenta.
Herasilmä.
Selän päälle kiertyvä häntä; synnynnäinen tai hankittu hännättömyys tai töpöhäntäisyys
Takakannukset toisessa tai molemmissa raajoissa.
Typistetty häntä.
Kihartumaton tai lyhyeksi leikattu karva.
Nyöriintynyt karvapeite.
Leikkaamalla liioitellusti muotoiltu karvapeite.
Musta turkki, mustat laikut tai musta pigmentti.
Sallitun koon ylitys tai alitus.

JALOSTUKSESTA POISSULKEVAT VIRHEET:
Yläpurenta.
Piilokiveksisyys.
Herasilmä.
Musta turkki, mustat laikut tai musta pigmentti.

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.


Linkki rotumääritelmään

Anni Nevala, Kennel Fungo

Rotumääritelmän tulkintaa tai kuviani ei saa kopioida ilman lupaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti